Eilisaamu alkoi kuuden aikaan suihkulla ja aamulenkillä viiden tunnin yöunien jälkeen. Tämän jälkeen koko porukka pääsi kylään kampaajatädilleni, jossa minulle tehtiin juhlakampaus päivää varten. Lilla tutki ensin uuden paikan ja jatkoi sitten uniaan tuolini alla. Välillä miehet saivat käyttää Lillaa ulkona ja Lilla matkasi ensimmäistä kertaa hississä ja käveli pimeässä kellarissa. Näihin Lilla pääsi tutustumaan ensin yksin ja kun lähdettiin, myös Leevi pääsi kellariin ruusujen hakureissulle. Lillaa vähän epäilytti pimeä paikka, mutta Leevi juoksenteli tutkien kaikki mahdolliset sopukat.

Kun kampaus oli valmis, koirat pakattiin autoon ja ajettiin takaisin kotiin. Leevi jäi kotiin ja Lilla pääsi leivonnaisten täyttämän auton kyytiin kohti juhlapaikkaa. Itse tein vielä sienipiirakan ja koristelin sekä täytekakun että voileipäkakut. Tällä aikaa muu porukka laittoi pöydät oikeaan järjestykseen, kattoi sekä teki muut viime hetken hommat. Ensimmäinen vieras kerkesi jo saapua, kun itse olin vielä farkuissa ja t-paidassa. Kävin vaihtamassa juhlamekon päälleni ja Lillakin sai vaaleanpunaisesta nauhasta tehdyn rusetin kaulaan tavanomaisen ja poikamaisen army-kaulapannan tilalle. Lilla lähinnä nukkui viimeisten valmisteluiden ajan, joten energiaa riitti vieraiden vastaanottoon ja hurmaamiseen. Mudi oli kaikille vieras rotu ja moni vertasi Lillaa karitsaan. Pentu käyttäytyi hienosti, ei roikkunut kenenkään hameissa tai sormissa kiinni, ei hyppinyt päälle tai kerjännyt herkkuja, ei tehnyt tarpeitaan sisälle ja nukkui sikeästi keittiössä tai lahjapöydän alla kun väsy iski. Vierasporukka koostui aikuisista, joten Lilla sai nukkua rauhassa ja kulkea aikuisten kanssa pihalla. Myös omien lelujen riepottaminen ja vetoleikit olivat tavalliseen tapaan suosiossa ja Lilla ihastuttikin vieraita kiskomalla leluja kuin viimeistä päivää. Taitaa Nasta-mudissa ja Lillassa olla jotain samaa, se bullterrieri on päässyt risteytymään jossain vaiheessa tyttöjen sukuun ja lelusta pidetään kiinni vaikka lelu nousisi ilmaan asti. Lillasta oli mukavaa juoksennella puskissa ja omenapuiden alla spurtteja ja tutkia kaikki mahdollinen mitä maasta löytyi.

Juhlat menivät hyvin, lähes kaikki kutsutut saapuivat paikalle. Äiti piti puheen ja vieraat lauloivat tätini johdolla kaksi laulua minulle. Kaikki tekemäni syömiset upposivat kehujen kera vieraiden suihin eikä keneltäkään tullut narinoita vegaanimenusta. Lähinnä ihmiset vain ihmettelivät, kuinka kasvisruoasta saakin monipuolista ja tavallisia (lihaa, maitoa tai kananmunaa sisältäviä) leivonnaisia ja ruokia muistuttavia ihmeitä aikaan. Texmexvoileipäkakun seitania jopa luultiin lihaksi. Itse olin aivan hermona, kun vieraat valuivat kohti tarjoiluastioita, koska en ole koskaan ennen tehnyt voileipäkakkuja tai vegaanista rahkapiirakkaa. Onneksi tein tarjottavia sen verran reilusti, että täytekakkua jäi vielä kotiinkin.

Itse olin aivan poikki, kun juhlat loppuivat, mutta onneksi paikalla oli vielä reippaita avustajia siivoamassa ja pakkaamassa tavaroita kokoon. Lillakin nukkui siivoamisesta välittämättä keskellä keittiötä. Kun pääsimme kotiin, Kalle onneksi käytti Leevin lenkillä ja auttoi tavaroiden kantamisessa. Itse nukahdin sohvalle kesken leffan ja tänä aamuna nukuin vielä kolmen tunnin päikkärit. Suuri kiitos vielä kerran kaikille vieraille ja avuliaille käsipareille!

Äsken kävimme koirien kanssa lenkillä, kun meno olkkarissa alkoi muuttua ärsyttäväksi nujuamiseksi eikä kumpikaan osannut rauhoittua. Ulkona kaksikko päästeli ylimääräisiä höyryjä ulos takaa-ajoleikin aikana (Lillalla on ihan Piccasiinin veroiset Kung-Fu alkeet halussa, saa nähdä millaiset leikit sisaruksilla on, kun Piccasiini muuttaa Asikkalaan), kävivät polskimassa rantavedessä, ylittivät pienenpienen "joen" sekä katselivat sorsia. Kotona kaksikko rauhoittui ja Lilla nukahti syvään pennun uneen.