Tiistaina meillä olisi ollut treenit, mutta unohdin koko homman (ja vielä enemmän mua harmittaa hakutreenien kimppakyytien peruuntuminen!). Oltiin Kallen kanssa kaupassa ja totesin, että olisi kiva tehdä koirien kanssa jotain... Saman tien tajusin, että samana päivänä olisi ollut treenit, jotka olivat alkaneet jo parikymmentä minuuttia sitten. Mua harmitti kauheesti, mutta treenasin koiria sitten iltalenkillä. Lillan kanssa harjoiteltiin lähinnä seuraamista, pomppiminen on vähentynyt ja palkkakättä voi jo pitää Lillan ulottumattomissa ilman loikkimista. Koirista saatiin hyvää häiriötä, mentiin aina sille tielle päin, missä koiria kulki ja kun Lilla bongasin koiran, joko pyysin kontaktia tai odotin, että se ottaa kontaktin oma-aloitteisesti, annoin käskyn ja palkkasin. Ja Lilla toimi hyvin, ikään kuin mitään koiria ei missään olisi ollutkaan. Tänään treenattiin liikkeestä istumista niin, että itse kävelin eteenpäin ja Lilla kulki vieressä (ei kuitenkaan käskyn alla vaan lirkutuksen ja namin voimalla) ja pyysin sitä istumaan. Lilla ymmärsi jutun pointin heti ja istui vaikka itse vielä kävelin askeleen-pari eteenpäin.

Eilen laiskoteltiin koko päivä iltaan asti. Illalla Lilla pääsi kauppojen kautta metsälenkille koirakavereiden kanssa. Kaverini tuli Kreuzerin (veljeni dopperi uros) meidän pihalle ja ajattelin, että Lilla pelkäisi lähes viisikymmen kiloista vierasta urosta. Kreuz meni tekemään tuttavuutta rauhallisesti ja Lilla oli hieman hämillään. Hetken päästä se jo yritti saada jättiä leikkimään. Se ei pelännyt Kreuzia ollenkaan ja kun päästin Lillan peltojen vieressä, Lilla juoksenteli pupsin ympärillä ja kutsui komeaa urosta leikkiin. Kreuz kuitenkin hillitsi itsensä, koska se oli remmissä. Lilla ilmeisesti haisee jo jonkin verran nartulta, koska poitsu oli innoissaan Lillan tuoksuista, Lilla jopa antoi Kreuzin nuoleskella värkkejään. Koirat olivat kuin vastarakastuneita, leikkivät ja juoksivat peräkanaa. Lilla jopa jäi tyytyväisenä Katin ja Kreuzin kanssa kaupan pihalle, kun itse kävin hakemassa luita koirille. Lilla oli kuulemma vingahtanut pari kertaa ja istuskellut loppuajan nätisti penkillä, jopa Kreuzer oli vinkunut enemmän perääni.

Vähän ajan päästä koirat pääsivät Ahtialaan ja haimme Tara-collien mukaan lenkille. Tara oli hätää kärsimässä, kun Lilla ja Kreuz pääsivät autosta juoksemaan neidin pihalle.Metsälenkillä Tara jättäytyi villikon leikeistä kokonaan pois, mutta Kreuz ja Lilla juoksivat ja painivat Tarankin edestä. Yhteensä Lilla ja Kreuz olivat yhdessä neljä tuntia ja lähes koko ajan ne jaksoivat juosta ja telmiä. Kreuz kyllä ihmetteli Lillan vesi-intoa, poitsu kun pysyy kaikesta vesikuppinsa ulkopuolella olevasta vedestä visusti erossa. Olen ihan kauhean ylpeä Kreuzin käytöksestä, olen ollut koiran kanssa ihan pikkupennusta asti ja nyt vuoden ikäinen miehen alku kohteli pientä neitiä niin nätisti! Jos Lilla sotkeentui jalkoihin, Kreuz pomppasi pois tieltä ja muutenkin varoi pikkuista. Mun pitää nyt tunnustaa, että mulle tuli ihan tippa linssiin, kun muistelin pienen pientä pupsia, joka on kasvanut jo niin kauhean isoksi ja komeaksi urokseksi. Loppuun laitan vielä muutaman kuvan, että saavat muutkin ihailla Kreuzeria.

Tänään Titskä pääsi treffaamaan Picca-veljensä kanssa ja painimatsi alkoi jo heti torilla. Radiomäen rappusia kiivetessämme vastaan tuli koululaisjoukko ja osa tytöistä halusi tulla silittelemään pentuja. Pennut olivat nätisti, melko välinpitämättöminä, ja jatkoivat innoissaan matkaa, kun lapset lähtivät. Kävelijöistä/pyöräilijöistä/mopoilijoista/hölkkääjistä koirat eivät taaskaan välittäneet. Meitä kyllä harmitti pienen sakemannin omistaja, joka pyysi meitä ottamaan pennut kiinni, etteivät ne tartuttaisi tauteja rokottamattomaan pentuun... Me saatiin kunnon saarnarinki aikaan, kun keskenämme päiviteltiin tuollaista järjettömyyttä. Pennut sen sijaan painivat ja juosivat mudihepulien kourissa pitkin pusikkoja. Lilla sai puuhata lähes neljä tuntia veljensä  kanssa ja kotimatka tehtiin juna-aseman kautta. Ensin mentiin juna-asemarakennukseen, sieltä isolla lasihissillä alas tunneleille ja tunneleista rappusia pitkin laiturille, kun kuultiin sinne juuri saapuvan junan. Juna tuli suoraan kohti ja jatkoimme matkaa väentungoksessa umpimalliselle hissille. Lilla astui hissiin ja kävi istumaan selkä vieraisiin ihmisiin päin. Kallen kanssa vain ällisteltiin pennun rohkeaa käytöstä, se ei säikkynyt sen enempää hissejä, sisätilojen liukasta lattiaa, kuulutuksia, suoraa kohti tulevaa äänekästä junaa kuin ihmisjoukkoja rämisevine matkalaukkuineen.

Kotona Lilla sai ruoan ja herkullisen ison tuoreen rustoluun. Lilla jäi yksin ja lähdimme Leevin kanssa parin tunnin lenkille. Koiria tuli taas vastaan vaikka kuinka paljon ja ainoa, josta Leevi jaksoi hermostua, oli suuri borzoi. Isot koirat ovat Leeville hermostuttava juttu, varsinkin jos koira kyylää Leeviä tai jää paikalleen. Kaikki vapaana (kohti) juoksevat koirat ovat Leevin mielestä kauheita, ilmeisesti sille tulee jotain flashbackeja kimppuun hyökänneistä koirista. Kun päästiin kotiin, jätin Leevin odottamaan oven taakse siksi aikaa kun menin keräämään Lillan luun pois. Lilla vaan meinasi käydä vinkumaan ilosta, joten minun piti aina palata eteiseen, jotta Lillalle tulisi selväksi ettei se saa vinkumisellaan mitään aikaiseksi. Nopeasti se siitä sitten hiljenikin, kun huomasi vinkumisen ajavan minut eteiseen.

Viikonloppuna kaverilleni tulee taas se Lillan ikäinen dopperinpentu hoitoon. Pitää katsoa, jos lähdettäisiin metsään, niin että Kreuzer pääse kaitsemaan pentuja. Huomenna taidetaan pitää lepppoisa perjantai, ukkostakin on luvassa eli voi olla että ulkonakaan ei viitsitä hirveästi oleilla.

Tässä vielä nämä lupaamani kuvat:

Tälläinen pikkuruinen vaavi se joskus oli
847113.jpg

Leevi ja pupsi
847112.jpg

Tälläinen ihana pusuttelija-kuiskuttaja pienestä kasvoi
847132.jpg

Komea Kreuz, massaa on tosin tullut huimasti lisää
847126.jpg