Eilen lähdettiin heti aamusta Ilmajoelle hakemaan pikkuista ja perillä oltiin puolen päivän jälkeen. Pennut olivat yhtä hurmaavia kuin ennenkin ja virtaa riitti. Soilelta saimme "pakopakkauksen" eli kassin, jossa olivat ensimmäiset eväät pennun ja meidän yhteiselle matkalle. Käyttöohjeet kuuluivat tietenkin mukaan, samoin pentu-cd kuvineen, ruokaa, herkkuja, panta ja hihna sekä kotitekoinen peti, jolla pentu viihtyy mainiosti.

Lillan ja Rapli-veljen kanssa käytiin oopperajuhlilla kävelemässä ja kummatkin olivat tosi reippaina ihmisvilinässä. Tyttö oli hieman huvittavan näköinen, kun viipotti eteenpäin kuin kokeneempikin koira. Kun päästiin takaisin sisarusten luo, uni maittoi hyvin.

Automatkan alussa pikkuinen oli levoton ja ramppasi takapenkillä eestaas piipityksen säestämänä. Pian se kuitenkin nukahti keskelle ja heräsi vasta noin tunnin jälkeen, kun kävimme huoltsikalla. Pysähdys kesti lähes tunnin, joten Lilla kerkesi vähän päästellä energiaa ulos. Kävimme rannassa kävelemässä ja Lilla asteli reippaana suoraan veteen ja takapää molskahti veteen pennun kääntyessä takaisin rantaan. Tuo ei ollut moksiskaan eikä tyttöä haitannut myöskään kuivausoperaatio. Kun päästiin jatkamaan matkaa, Lilla nukkui koko loppumatkan nähden unia ja välillä tarkastaen tilanteen. Tytön suurilla silmillä suoraan silmiin tuijottelu hurmasi kaikki autossa olijat.

Kun pääsimme kotipihaan, Lillalta pääsi oksennus pyyhkeelle ja sitten äkkiä pihaan pissalle. Sen jälkeen Lilla olikin kovin koitos edessä: ongelmalapsi Leevin kohtaaminen. Käytiin lenkillä, Lilla matkasi sylissä suuren osan matkaa ja Leevi sai juosta vapaana narupallon kanssa. Loppujen lopuksi tutustuttaminen sujui todella hyvin. Lillaa pelotti, se alistui Leeville ja kun Leevi huomasi pienen pelon, se siirtyi tienpientareelle syömään ruohoa eikä vähään aikaan suostunut menemään Lillan luo ollenkaan.

Kotona Lilla oli aivan poikki, sitä ei edes huvittanut tutkia uutta kotia, kun iso susi vaelsi kämpässä. Iltaruoka meni reippaasti ja sen jälkeen oli hyvä käydä tutulle pedille, mun jalkojen turvaan nukkumaan. Ilta sujui hyvin elokuvaa katsoessa, Lillan nukkuessa ja Leevin tarkkaillessa tilannetta. Leevi oli kuitenkin silminnähden rento, joka oli minullekin yllätys. Yö meni myös hyvin. Siirsin Lillan pedin sängyn viereen, puoliksi sängyn alle ja tyttö nukahti nopeasti. Itse nukuin hieman levottomasti, Lilla nukkui hyvin sängyn alle tippuneiden tyynyjen joukossa. Leevi nukkui ihan tavalliseen tapaan, tosin aamulla se oli tavallista hellyyden kipeämpi ja tuli sängyn viereen hellittäväksi. Poika nukahti puolen metrin päähän Lillasta.

Puoli seitsemän aikaan heräsin itse, kun en jaksanut enää pyöriä sängyssä. Koirille olisi ilmeisesti kelvanneet pidemmätkin unet, kumpikaan ei noteerannut kummemmin heräämistäni. Lilla jäi nukkumaan pedilleen, kun tein koirille aamuruoat. Lillan nappuloiden turvotessa lähdin tytön kanssa kahdestaan läheiselle pellolle. Leikimme ja puuhasimme noin puolen tunnin ajan. Kun pääsin kotiin, annoin Lillalle ruoan ja lähdin Leevin kanssa pyörälenkille ja tokoilemaan. Leevi sai revitellä kunnolla ja paikallaolo ja seuraamiskuviot sujuivat hyvin. Varsinkin kontakti oli hyvää, tietyissä käskyissä poitsu vähän hidasteli. En nyt tarkempaan ala ruotimaan treenipuolta, kun teksti on muutenkin jo pitkä.

Lilla oli kuulemma syönyt, vinkunut hieman ja käynyt sitten nukkumaan. Nyt kaikki ovat taas untenmailla, paitsi minä. Kai tuo Lillakin tuolta reipastuu, kun huomaa ettei Leevi ole mikään peto.