Edellisessä kirjoituksessani kerroin, miltä jäljelle omistautunut koira näyttää eli millaisen koiran kanssa voi edetä jäljelle. Dopperiguru Myyryn oppien mukaisesti en kuitenkaan ryntää suoraan jäljelle, vaan jäljelle siirrytään koiralle jo tutun ruudun kautta kolmioon ja kolmion kärjestä jatkuvaan jälkeen.

Koiralle tallataan siis tavanomainen ruutu ja tarkkaillaan koiran työskentelyä. Mikäli koira ei ole parhaimmillaan, ei kannata opettaa uutta asiaa vaan odottaa vähintään muutamia päiviä. Jos koira sen sijaan työskentelee hyvin, voit edetä seuraavalle portaalle. Samalla kun tallaat ruudun, tallaa myös kolmio (sivuiltaan noin 60-80cm) vähän matkan päähän ruudusta ja ripottele päälle namit. Yhdestä kolmion kärjestä jatkuu jälki; tallaa noin viiden sentin päähän kärjestä ensimmäinen jalanjälki. Seuraavat jalanjäljet ovat parin sentin päästä edellisestä jäljestä, eivät aivan peräkanaa vaan muutaman sentin sivussa. Askelten väli ei saa olla liian pitkä, koiran pitää ”ylettyä” seuraavan askeleen tuoksulle. Astele näin parikymmentä askelta ja laita jokaisen askeleen kärkeen yksi nami. Jäljen viimeiselle askeleelle laitetaan muutamia nameja viestiksi jäljen loppumisesta, mutta ei suurta kasaa, ettei koira ala kiirehtiä jäljen loppuun.

Kun koira työskentelee ruudussa hyvin noin minuutin ajan, vedä se hellävaroin kolmiolle. Anna käsky äläkä avita koiraa enempää. Kolmion reunat johtavat koiran ensimmäiselle askeleelle ja näin ollen varsinaiselle jäljelle. Koira voi hämmentyä, kääntyä takaisin tai muuten osoittaa epävarmuutensa. Anna kuitenkin koiran itse ratkaista ongelma, jos koira toimii ruudussa ja kolmiossa hyvin, se selviytyy omin neuvoin tästäkin. Mikäli koira ei selviydy tästä, vaikka seuraavan kerran askeltaisit lähemmäs kolmion kärkeä, pitäydy pari viikkoa ruuduissa. Jos koira toimii jäljelläkin hyvin, jatka kolmio-jälki-harjoituksilla ja tuo koira kolmioon eri sivuilta.

Kun koira ymmärtää homman juonen, osaa toimia yhä paremmin jäljellä, voit pienentää kolmiota ja jättää sen lopulta pois. Jälkiharjoitukset kannattaa kuitenkin aloittaa ruudulla, jotta näet missä vireessä koirasi on ja kannattaako jäljelle jatkaa ollenkaan. Pikkuhiljaa jälkeä voi pidentää ja jättää nameja pois askeleilta, seuraten koiran taitoja. Tässäkään ei kannata kiirehtiä, pääasia on, että koira saa onnistumisen kokemuksia ja oppii jäljestämään huolellisesti. Jessican, Niki-mudin omistajan, kommenttiin vielä palaten, makkararuudussa koira oppii nimenomaan käyttämään nenäänsä jäljestämiseen, jalkojen ja jatkuvan etenemisen sijaan. Jäljestämisessä keskeistä on nenän käyttö, ei jalkojen. Koska rikottu maa on koiralle sinänsä merkityksetön, ruoka tekee jäljestä koiralle biologisesti merkittävän. Miten itse opetat koirasi jäljestämään?