Tänään kampesin itseni ylös sängystä seiskan aikaan ja lähdin suihkun kautta koirien kanssa pihalle. Tuohon aikaan ei vielä ole juurikaan liikennettä pelloilla, joten Leeviäkin pystyi huoletta pitämään vapaana. Koirat saivat kuluttaa toisiltansa ylimääräiset energiat, että Leevi jaksaa nukkua päivän yksin ollessaan ja Lilla jaksaa olla rauhassa junassa. Aamuruoan jälkeen pakkasimme kamat ja lähdin Kallen ja Lillan kanssa juna-asemaa kohti. Matka on niin lyhyt, että Lilla sai olla melkein koko matkan vapaana; vasta alikulkutunnelilla otin sen kiinni, kun laitureilta alkoi valua porukkaa.

Lilla oli kulki reippaasti väkijoukossa, juna-aseman sisällä ja laitureilla. Junaan tyttö astui epäröimättä, vaikka junan ja laiturin välissä oli reilu kuilu. Vaunuissa Titiäinen tepasteli kuin olisi enemmänkin kulkenut junissa. Juna oli täyteen ahdettu ja lemmikkivaunu oli täynnä ihmisiä. Pidin aluksi pentua sylissä ja se olikin siinä todella rauhassa. Sylissä tuli kuitenkin liian kuuma ja päästin Lillan maahan. Lilla oli selkeästi väsynyt, mutta untenmaille ei oikein päässyt, kun ohiramppaavat ihmiset keskeyttivät Lillan unen toistuvasti. Kun Lilla löysi hyvän paikan, poissa käytävällä kulkevien ihmisten jaloista, toinen matkustaja alkoi silittelemään unille rauhoittuvaa pentua. Mikä siinä on niin vaikeaa pitää niitä näppejä erossa nukkuvasta koirasta...? Lilla oli koko tunnin kestävän matkan todella nätisti, ilman minkäänlaista vinkumista, riekkumista, poukkoilua tai muuta hermostunutta/turhautunutta toimintaa.Pasilan asemalla Lilla kulki  myös hienosti liukkaita laattalattioita ja ritilälattioita myöden. Ainoa itkua aiheuttava juttu oli minun "katoaminen" kauppaan... Lilla vielä näki minut koko ajan, mutta itkuvinku pääsi silti.

Sekä ulkona ruokailun että kaiken muunkin odottelun Lilla otti rennosti. Kotimatka autossa meni lähinnä nukkuessa eikä Lilla välittänyt auton pitämästä metelistä ja huminasta ollenkaan. Ilmastointi ei toiminut, joten ikkunoita piti pitää helteen takia auki. Kotona uni maittoi, Lilla nukkui sikeästi reilut pari tuntia sängyn alla. Itsekin torkuin, mutta heräsin Lillan unihaukkuun enkä kuumuuden takia saanut enää unen päästä kiinni.

Neljän aikaan Johanna tuli Lahteen ja koirat pääsivät metsään lenkille ja uimaan. Iso kiitos siitä! Leevi pääsi pitkästä aikaan uimaan. Johanna tuli katsomaan lähinnä mudia, mutta jotenkin musta tuntuu että Leevi antoi itsestään paremman kuvan... Lilla haukkuu ainoastaan, kun se komentaa Leeviä leikkimään. Jostain syystä Leevi ei aluksi innostunut leikkimään Tillin kanssa, joten Lilla komensi kamalalla äänellään Leeviä. Lisäksi Lillasta oli lähes mahdoton saada kuvia, Leevi malttoi jopa olla paikallaan. Toivottavasti Johkun mielestä kaksikolla oli sentään jonkinlaiset käytöstavat enkä ihan kokonaan saanut käännytettyä potetiaalista mudistia. Kolmen tunnin peuhaamisen jälkeen ruoka maittoi koirille ja Lilla lähti höyhensaarille. Huomenna saan varmaan laitettua blogiin kuvia lenkiltä. Johanna otti yli sata kuvaa ja joukossa on ehkä kaksi onnistunutta kuvaa Lillasta...

Viikonloppuna lähdetäänkin tyttöjen kesken Kuopioon, pojat saavat jäädä pitämään taloutta pystyssä. Matkasuunnitelmista ja itse matkasta enemmän myöhemmin, äsken vasta sain tietää lähteväni reissuun. Pari päivää me kuitenkin vain ollaan ja Leevi saa jäädä kotiin ahtaa auton takia. Lilla on kätevän kokoinen, se kun menee vaikka sylissä.