Jokainen päivä tuntuu menevän kauheassa hötäkässä eikä iltaisin enää riitä energiaan blogin päivittämiseen, joten jutut tulevat vähän jäljessä. Sunnuntaina päivitin perjantain jutut ja nyt maanantaina päivitän lauantaista eteenpäin, että saan menneet tapahtumat huomisen treenien alta pois. Lauantailta laitan kohta kuviakin, tosin Leevin ja Tytin kuvat eivät onnistuneet.

Lauantaiaamuna koirat jäivät kotiin ja lähdin kavereiden kanssa Orimattilaan luonnetestiä katsomaan. Ilma oli hirveä, satoi ja oli kylmä, joten värjöttelimme katsomossa muutamien koirakkojen ajan. Koirien reagointitapoja ja testin päätteeksi tuomarin arviointeja oli todella mielenkiintoista seurata. Muita koiria seuratessa mietin, miten omat koirani suoriutuisivat eri osa-alueista. Tai pikemminkin hermoilin, ainakin Lilla joku päivä pääsee testattavaksi.

Kun pääsin kotiin, laitoin vaatteet kuivumaan ja menin itse kuumaan suihkuun. Kun pääsin suihkusta, kaverilta tulee soitto "viiden minuutin päästä pihalle, tultiin just Lahteen!"... Itse olin vieläkin hieman kylmissäni ja olin haaveillut kuumasta juomisesta, välipalasta ja pienistä päikkäreistä. Vaihdoin kuivat vaatteet kiireesti päälle, koirat remmiin ja pihalle. Leevin piti pullistella kauempana seisoskelevalle Tinkalle, mutta minibussissa matkanteko ja poistuminen sujui ilman ongelmia. Koirista minibussissa matkaaminen oli mukavaa, sai kiivetä mamman kainaloon ja lepuuttaa päätä pöytään.

Lenkille mentiin ensin Tytin ja Leevin kanssa ja nuoret tytöt (eli Lilla ja Tinka jäivät kaveri porukoiden ja avon hoteisiin omakotitaloon) jäivät remuamaan sisälle. Porukalla lenkkeilykin olisi varmaan sujunut, mutta Leevi ja Tytti ovat sosiaalisesti rajoittuneita tapauksia, joten tutun kaverin kanssa lenkkeily oli kaikkien koirien kannalta stressittömin vaihtoehto. Leevi on tuntenut Tytin pennusta asti (koirilla on puolitoista vuotta ikäeroa) ja poitsu on aina ihan innoissaan päästessään vanhan tyttöystävänsä luo. Viime näkemisestä on aikaa varmaan puoli vuotta ja Tytti oli siinä ajassa lihonut ja kasvattanut turkkia niin lahjakkaasti, että Leevikin vähän ihmetteli tyttöystävänsä muodonmuutosta miehekkäämpään suuntaan.

Kaksikon leikkiminen ei oikein sujunut (Tytti keskittyi metsän tutkimiseen), mutta Leevi oli onnessaan seuratessaan Tytin puuhia. Pari kertaa kaverukset innostuivat juoksemaan rallia ja taistelemaan kepistä. Tytti on ainoa koira, jolle Leevi luovuttaa keppinsä rauhanomaisesti eikä se edes lähde keppijahtiin, jos huomaa Tytin saavan etumatkaa. Leevi pääsi myös uimaan ja haki kepin monta kertaa vauhdilla järvestä. Lenkillä oltiin yhteensä reilut kaksi tuntia, jonka jälkeen pikkutytöt pääsivät vuorostaan ulos peuhaamaan.

Lilla oli kuulemma aluksi itkenyt hetken perääni ja sen jälkeen tytöt olivat lähinnä painineet. Jossain vaiheessa Lilla oli kiivennyt kaverini avon syliin ja Tinka oli tullut siihen viereen lepäämään. Tinka ja Lilla pääsivät painimaan ja juoksemaan läheisen pellon korkeaan heinään. Tyttöjen kuvaaminen oli lähes mahdotonta, ne liikkuivat koko ajan, katsoivat väärään suuntaan ja varsinkin Lilla halusi tehdä lähempää tuttavuutta kameran kanssa ja hönkiä kameran huuruiseksi. Tytin ja Leevin kuvaaminen oli helpompaa, ne pysyivät aloillaan ja ne ymmärtävät käskyjä, mutta järkkärin asetuksen takia kuvat eivät sitten onnistuneetkaan.

Tinka ja Lilla pääsivät loiskimaan pienessä joessa, mutavellissä ja ihan oikeassa järvessä. Vedessä oli spurttailla ja tulla ravistelemaan omistajat ja kamera märiksi. Lisäksi kuraisilla tassuilla oli kiva maalailla tassunkuvia vaatteisiin. Lilla hyppäsi niin innoissaan järveen Tinkan perään, että upposi pinnan alle hetkeksi, teki täyskäännöksen, ravisteli ja jatkoi samaan tahtiin. Pentu oli tosi fiksun näköinen noustessaan takaisin pinnalle ja räpiöidessään kiireesti rannalle.

Leevi oli kuulemma ollut ihan nätisti, mölissyt välillä Tytin kanssa vuorotellen ja kaverin avokin oli yhtynyt koirien kuoroon. Leevi oli varmaan ollut ihan innoissaan, kun minä en ollut siellä vaimentamassa sitä. Paluumatkalla koirat käpertyivät minibussin penkeille, Leevi katseli maisemia ja Lilla unia. Lenkin jälkeen olin ihan poikki. En ollut syönyt koko päivänä mitään ja olin ollut yhteensä (aamulenkki, luonnetesti, koirien kanssa lenkkeilyt) kymmenen tuntia ulkona.

Huono sää jatkuu vieläkin. Tämän aamuinen lenkki tehtiin kylmässä tihkusateessa ja samanlaista säätä on luvassa koko viikolle. Toivottavasti edes huomenna olisi treenien ajan parempi ilma. Aamulla koirat pääsivät juoksemaan vapaana tyhjään koirapuistoon ja pelloille. Lillan kaaliin on vihdoin mennyt, ettei lintuja jahdata. Pellolle oli kerääntynyt sekalainen lintuparvi laiduntamaan, eivätkä koirat kiinnittäneet edes lähellä lyllertäviin pulleisiin sorsiin huomiota.