Eilen oltiin tosiaan koko päivä ulkona tai muuten vaan koirakavereiden kanssa ja heti kun tulin kotiin, pakkasin treenirepun ja lähdin Ninnin kyydillä Löytylle tokotreeneihin. Lilla sai nukuttua kaverini luona eikä sitä väsyttänyt autossa yhtään. Kun päästiin autosta pois, Ninnin Poppa haukkahteli, mutta Lilla ei välittänyt yhtään pienen koiran mielenilmauksista. Myös tottisrivissä saatiin vieruskaveriksi haukkuva kääpiösnautseri, mutta Lilla ei kiinnittänyt tuohonkaan mitään huomiota. Aiemmin Lilla nousi usein reisiäni vasten ja itse tulkitsin tuon jonkinlaiseksi hämmennykseksi. Nyt Lilla pysytteli maassa ja piti lähes koko ajan hyvää kontaktia. Toki se tutki ympäristöä ja katseli muita koirakkoja, mutta aina kun siltä kontaktia pyysi, se killitti silmiin vaikka kuinka kauan. Muiden suorittaessa ensimmäisiä liikkeitä, pyysin Lillan sivulle ja palkkasin sitä kontaktista. Lilla pysyi perusasennossa hirmuisen kauan ja piti kontaktia, joten pääsin palkkaamaan tyttöä usein. Pidin palkkakättä selän takana, että Lilla yhdistäisi palkan silmiin katsomiseen eikä namikäden tuijotteluun.

Ensimmäiseksi seurautettiin koiria yksitellen. Lilla meinasi vähän jätättää, mutta seurasi muuten hyvin. Matkan puolivälissä koulutusohjaaja pyysi meitä pysähtymään ja Lillan pylly putosi samantien oikealle paikalle, eli perusasentoon. Samoin täyskäännös sujui hyvin. Seuraavaksi otettiin luoksetuloa, joka meni hieman penkin alle. Lilla tuli kyllä luo tosi hyvin, ihmiset törttöilivät. Lilla vinkui ja veti perääni ja odotin hetkeä, jolloin pentu olisi ollut hetken nätisti, että olisin voinut kutsua pentua. Koulutusohjaaja kuitenkin päästi pennun luokseni ennen kuin ehdin sanoa mitään. Toisella kerralla juttu meni oikeastaan samalla tavalla, vaikka sanoin koulutusohjaajalle ettei päästä pentua ennen kuin kutsun sitä. Pääasia kuitenkin, että Lilla tuli luokseni niin nopeasti kuin mahdollista.

Kun kaikki olivat suorittaneet luoksetulot, menimme ympyrämuodostelmaan ja kaikki seurauttivat koiria samaan aikaan, eli ympyrä liikkui yhtenäisesti aluksi vastapäivään ja täyskäännöksen jälkeen myötäpäivään. Lilla yllätti minut, se kiinnostui edellä kulkevan koiran tuoksuista. Makkaran voimalla seuraaminen kyllä sujui ihan hyvin. Yhteisseuraamisen jälkeen pujottelimme vuorotellen ja Lillan ja minun vuoro oli viimeisenä. Lillalla meinasi keskitys herpaantua, jos nakki lähti liian kauaksi. Pujottelun päätteeksi koulutusohjaaja kehui seuraamista, vaikka itse en ihan tyytyväinen ollutkaan. Viimeiseksi tehtiin vielä omaan tahtiin maahanmenoja ja istumaan nousuja. Välillä Lilla vähän epäröi ja meni vain puoliksi maaten, mutta silloin kun maahanmeno sujui, Lilla heittäytyi hienosti maahan.

Tällä kertaa ryhmässä oli paljon pieniäkin koiria, joten Lillalle olisi ollut leikkiseuraa tarjolla. En kuitenkaan lähtenyt vanhalle raviradalle leikkihetkeen, koska Lilla oli saanut puuhaa ihan tarpeeksi yhdelle päivälle. Jos hyvin käy, pääsemme Ninnin kyydillä Helsinkiin tokoilemaan Terhi Multamäen mudi- ja kroaatitreeneihin. Hakuleirin järjestäjälle sekä jälki-ja pelastuskoiratoiminnan yhteyshenkilöille olen yrittänyt soitella tuloksetta. Toivottavasti päästään Lillan kanssa vielä hakuleirille, jälkiryhmään ja/tai raunioille.